"Kun hevoset on arvottu, omalta hevoselta tarkastetaan lämpö, jalat, liikehdintä, koko olemus ettei siinä ole mitään hälyttävää ja kaikki merkitään ylös. Se oli ihan tuttua asiaa. Haastavinta on kuitenkin, kun joutuu itse kaikki miettimään ja suunnittelemaan, ei voi kysyä keneltäkään neuvoa", arvioi Elina.

Hevoset ovat kiinnostaneet Elinaa jo pikkutytöstä lähtien. Nyt haaveissa on ura ravihevosten hoitajana.

"Kun olen saanut Suomesta riittävästi kokemusta, lähden ulkomaille. Sieltä löytyy paljon enemmän työmahdollisuuksia ja palkatkin ovat selvästi paremmat".
Jatkuva arvostelun kohteena oleminen ja yleisön paljous saavat tottuneenkin hevostytön jännittämään, onhan tunnelma Taitaja-kilpailuissa kovin erilainen kuin koulussa.

Myös Verna Väisänen Koulutuskeskus Salpauksesta Asikkalasta on ravi-ihminen, jota ison hevosen hallitseminen on kiehtonut pienestä pitäen. Tuleva ura löytyneekin ravihevosten kilpailuttamisen ja valmentamisen parista. Ensimmäiseen kilpailupäiväänsä Verna ei ollut täysin tyytyväinen: "Tuomarien jatkuva tarkkailu on jännittänyt ihan hirveästi."

Sanni Patama Keski-Pohjanmaan maaseutuopistosta Kaustiselta on ollut hevosten kanssa tekemisissä pitkään. Vaikka tutustuminen hevosiin alkoi ratsastamisesta, ravitallien mukava tunnelma vei voiton.

"Huomasin pian, että minusta ei ole kilparatsastajaksi", toteaa Sanni. "Ravihevosen kanssa ei vaadi niin paljon hevosen kontrollointia, silti taitavaksi ohjastajaksi tulee vain kokemuksen kautta. Ravipuoli on enemmän hevoseen keskittymistä, ei niinkään omiin taitoihin. Myös ravipuolen vauhti ja vaaralliset tilanteet kiehtovat."

Teksti: Riitta Fräki